. JIGIDI-JIGGAILUA .

Tervehdys pitkästä aikaa.

Kirjoitukset jääneet vähälle, vaikka muutamat jiggausreissut ollaa keretty tässä järjestämään. Kylmähän näillä reissuilla on kuin siperiassa totuttuun kesävispailuun verrattuna, joten vaatetta on saatu kaivaa aina talvivarastoista saakka, jotta seisoskelu ei tekisi meistä jääveistoksia tanassa olevine virveleineen.

Viimetteeks käväsin yksinään kokeilemassa parikolmetuntia ilman tulosta, lukuunottamatta paria jigimenetystä, siimasoppaa ja siimojekatkomista. Jahtaaja56:lla oli ylitsepääsemättömiä esteitä. Reissun kohokohdaksi taisi jäädä se, kun erään kalamiehen kanssa juttelin, ja tämä olikin ainakin kerran eksynyt lukemaan blogiamme :)

Välireissulla muutama tunti viskelyä, sormet jäässä, kädet känsillä, tuloksena pienin ikinä nähty kuha jahtaajan jigissä.. Oliskohan ollu 10cm luokkaa, eli ei IHAN mittakala. Samaa kokoluokkaa oli yksi ahven myös aiemmin illalla. Jigejä taas hukattiin muutama kipale, kuten yleensäkkin.

Paras reissu näistä oli kaukaisin, josta tuntuukin jo aikaa olevan.. huh. Ei mitään ihmeellistä sinänsä. Alkuun nappasin ilmeisesti samasta ahvenparvesta kolme yksilöä. Jahtaaja alkoi jo kiristellä hermojaan, kun samaan kohtaan heittäessä ei vain osunut kohdalle, vaikka jigipää, ja jigin väri olivat tismalleen samat kuin itselläni. Ahvenet häipyivätkin sitten suunta tuntemattomaan, koska emme heitä enää tavoittaneet seuraavan tuntiin.

Ahvenia jahdatessa nappasi jahtaajan vapaan kuha, koko siinä 37cm kohdilla. Koko kesän ollaan eletty siinä uskossa, että 40cm on kuha alamitta, mutta toisin kävi kun lukasin netistä tosiasoita. Kuitenkin, tämän laitoimme takaisin kasvamaan, ja heittely jatkui. Hetken fiilinkiä pyöriteltyä päässäni tokaisin sen ääneen: Nyt tuntuu siltä että nyt jahtaajalla aukes hana.. Saman totesi siinä sitten itse jahtaajakin. 4kuhaa nostettuaan, loppui tämä lysti.Yksi 37cm, pari 35cm, ja yksi 30cm kuhat jäivät kuitenkin illan saldoksi. Kotiin vietävää ei tällä kertaa siis ollut, vaikka kala söikin jonkin verran.

Nyt alkaa olemaan semmonen tilanne, että kuitusiimat on loppu, joten jos jiggaamaan tahtoopi, ni on käytävä kaupan kautta. Tietty jonkin sortin haukireissun tähän voisi vielä virittää, ennen kuin jäät estävät virvelöinnin kokonaan. Haukea emme olekkaa merestä saaneet koko kesänä, mikä on mielestäni ehkä hieman outoa, taikka sitten kalastustavat, ja paikat merellä ovat pitäneet meidät hauista kaukana.

Tavan mukaan joku kuva on lisättävä.. Tässä raitapaita huonolla kuvalaadulla :)

. JIGIPÄÄ-SPONSORIA ETSIMÄSSÄ .

Nonniin, pientä päivitystä syysiltaan. Jahtaamassa ollaan Johnnyboyn kanssa käyty tässä jotakin kertoja heikolla menestyksellä, paitsi viimenen kerta olikin jo hieman hienompi reissu. Ellei sitten lasketa rahana sitä kasaa jigipäitä joita jätin pohjaan.

Hyvällä kuhapaikalla Stadin rannalla käytiin joku viikko sitten jolloin taisi ainokaiseksi päätyä pienenpieni kuhan puikula. Muistaakseni tuuli niin että vieläkin hieman leegot kalisee. Toinen kerta oli kun päätimme mennä koittamaan "catch and release" meiningillä likaisia kuhia Vanhankaupungin kosken suvannosta. Vesi oli tuolloin melkeen kuin musta maitokahvi vaahdolla. Kalaa ei tullut muuta kuin säälittävä hauenpoikanen. Keskellä suvantoa molautteli isompi jalokala aika ajoin, mutta kohteliana kavereina ajankohdan takia sitä ei edes yritetty. Tai ainakaan heitot eivät sinne yltäneet. Lupia ostaessa Meri-infosta meille kerrottiin että lipo'ajat vetävät taimeniakin haaviinsa, jotkut jopa 4-5 kappaletta päivässä. Tätä ei uskottu heti, eikä edes lähtiessä paikalta kun olimme nähneet lipoajien saavan vain muutaman särkikalan.

Mutta sitten iltaan hyvällä kuhapaikalla, joka muutti käsityksiämme kalastuksesta lopuiksi ajoiksi. Siis ihan normi reissuhan se oli, mitään ei saatu ja kaikki meni. Ei vaiskaan, jahdin korkkasi johnnyboy luultavasti joidenkin mielestä ihan "hyvällä ahvenella", joka päästettiin tietenkin takaisin. Minä jätin siinä aikani kuluksi kympillä jigipäitä pohjaan kunnes korkkasin ensimmäiseni, särkikalan. Ensimmäinen särki joka tullut virvelillä, wu huu. Siitä sen kummemmin masennuttua, aloin taas koristelemaan pohjaa jigipäillä(honkkarista saa yleensä hyvin kymppikoon päitä, joita lähes aina käytämme). Kunnes, Johnnyboyllä KOVA VETO päällä! Kalaa sen kummemmin väsyttelemättä kelaus rantaan ja minä kumarruin ottamaan kalaa naamasta kiinni ja siirto kuivalle maalle. Hyvän kokoinen ruokakuha, ja koko kelausmatkan vääntö kruunasi fisun. 42-45cm. Kuhan noston jälkeen samalta suunnalta selviä yrityksiä mutta mitään ei kunnolla kiinni. Sitten olikin hetken hiljaista lukuunottamatta kirosanoja, jotka kaikuivat sillan alla minun jättäessä jigipäitä pohjaan. Taisi Johnnyboykin minua jo hieman kirota, ainakin salaa, yhteiset jigipäät kun ovat käytössä. Johonkin väliin sain pari pientä apporaa, toinen silmien välistä, ja toinen silmästä kiinni. Tarkkaa puuhaa.

Johnnyboy alkoi taas lämmetä...kala kiinni, hyvää vetoa alas ja sivulle. Ruokakalaa kun oli vasta se yksi kuha, rehti kelaus ja taas naamarista kalaa kiinni ja kesytys rannalle. Kalan ollessa mittannen ja yli, niin ei muuta kun polkupyörän U-lukkoa naamaan ja veret ulos.

Ei siinä, heittely jatkuu ja jostain syystä saan tunteen että nyt saan jonkun oikean kalan, ja sanon sen vielä ääneen heittäessä. Jigi pitkälle ja pohjaan, pari metriä nypyttelyä ja siiman heilahtaessa rankka vastaveto. KIINNI! Kala vetää yllättävän hyvin vastaan ja oletin jo hieman isompaa kuhaa. Loppuun asti kala taistelee kuin jalokala ja rannassa kalan nähtyämme jo hieman ihmeteltiin että mites normi mittakuha noin äkäinen on. Kala ylös ja suut ammolle. Sehän on taimenkuha, hä? Ei me nyt mitää kalastus-insinöörejä olla mutta ehkä kalan tunnistus olisi voinut olla hieman tarkempaa tässä vaiheessa. Kalasta muutamat kuvat ja takaisin veteen turvallisesti. Hetken päästä Johnnyboy heittää että ehkä se olikin TURSKA! Kännykän kautta googlesta kuvaa ja turskahan se, epäilemättä. Mutta mitä se teki rannalla parin metrin syvyydessä ja miksi taisteli alusta loppuun? Se jää arvoitukseksi. Turskaa en koskaan ole nähnyt muuten kuin kalapuikko-muodossa, joten hieno päivä ja ensimmäinen turska ylös!

Tästä sitten jatketaan kohti talvea. Veneen hankkiminen Helsinkiin koko ajan kuumana topikkina, mutta kaikki ajan kanssa. Nyt vaan säästöpossua rikkomaan jotta saadaan vielä muutama jigipää ennen kuin jäät tulee! Sitten keskitytäänkin pilkkimiseen! STAY TUNED!

. Kivinokka 29.09 .

HOI.

Kävästiin 3tunnin jiggaus-pikasilla Kivinokassa. 0900 alkoi jigit lentämään maitokahvin väriseen meriveteen. Keli tuntui olevan jopa liian hyvä, välillä meinas aurinkokin jopa hieman lämmittää.

(Kuvasta ei välity veden väri.)

Haravoitiin suhteellisen tarkasti kaikki paikat läpi, erivärejä ja jigimalleja kokeillen. Känsiähän siinä vain tuli käsiin, norttia palo, ja jigejä jäi pohjaan normaalia huomattavasti enemmän. Meininki oli siis vähä niinku laittas rahaa pankkii. Näpyn näpyä ei tainnu olla kummallakaan.. Ei siinä, eihän sitä aina voi voittaa. Seuraavalla kerralla tutummassa paikassa jiggailua.. Onnea meille siis \o/.

Pitäkää vavat tiukasti tanassa, niin teemme mekin. johnnyboy3000 kuittaa!

  

. VENEEN NOSTO .

Nonniin.. mökkivene nostettu, pesty ja tuupattu talliin odottelemaan ensi kevään riemunkiljahduksia. Koko homma hoitui vesisateessa... tietenkin. Mökillä ehdittiin myös kalastaa eri muodoissa, ja jotakin päätyi myös maistiaisiksi.

21.09.2012 perjantaina oli tarkoitus heti mökille päästyä vetää uistimet uistoon ja ajella rauhassa sadan pinnan paikalle jiggaamaan. Matka Helsingistä mökille viivästyi muutaman innokkaan rallikuskin takia. Motarin alussa jonoteltiin noin nelkytä minuuttia muutaman auton sivuun siirtoa kunnes päästiin volvolla humisevaan matkavauhtiin. Mökille saavuttua, kamoja äkkiä veneeseen, soitto kotiin ja KALAAN! Aikaa ei ollut hukattavaksi minuuttiakaan, koska mökillä oli myös paljon töitä tehtäväksi.

Vene irtosi laiturista Kapteenin eli minun kellon mukaan tasan 18.32.  Kellonaika saattaa hieman heittää, koska en muista yhtään koska vene oikeasti irtosi. Mutta se ei ole nyt tärkeää. Uistelimme vanhan hyvän paikan läpi. Ei mitään. Uistelimme uuden hyvän paikan läpi. Ei mitään. Toivoa ei menetetty tietenkään, olihan jahtipaidat vasta lämpeämässä. Pääsimme kalapaikalle josta tulee kalaa yhtä monena päivänä vuodessa kun Chilen Bahia Felixissä sataa. Nyt oli niistä muutamasta päivästä se että kala ei syönyt. Pinta muhisi pienestä kalasta mutta isot ei suostuneet syömään. Se ei juurikaan lannistanut meidän intoa, koska illalla oli tiedossa tuulastusta Honkkarista ostetulla seitsen piikillä. Mökille syömään, ja taidettiin hieman hommiakin tehdä.

Pimeän tullen suunnistettiin pienin päälamppujen turvin takaisin hyvälle kalapaikalle kaislikoita katkomaan. Keulamiehenä aloitti Johnnyboy3000. Seitsenpiikki jäi kylmäksi puolentunnin yrityksen jälkeen. Vaihto ja minä keulaan. Muutama kilonen lipui ohi pelko silmissä nähtyään minut hullunkiilto silmissä veneen keulassa ja alkoi jo tuntua että tuulastus on aivan perseestä. Ja niinhän se olikin... Kalaa ei tullut. Välillä kuskiakin hieman väsytti... :D Mutta tämähän ei taaskaan lannistanut tosi kalamiehiä. Rantaan, hakemaan muutama oksa haapaa ja katajaa. Saataisiimpa edes seuraavalle päivälle savustus vehkeitä. Taidettiin vielä hommiakin tehdä illalla. Nukkumaan.

Lauantaina kumpikaan ei myöntänyt painaneensa herätyskelloja kiinni ja herättiin vasta kymmenen aikaan. Aamupala romua naamaan ja hieman mökkihommia. Suunnitelma päiväksi oli suunnata päijänteen parhaille taimen vesille. Kaverilta oli lainassa hyviä vaappuja jota hän valmistaa. Ajeltiin vavat tanassa ympäri taimen vesiä..kylmäksi jätti. Päätimme suunnata edellisvuosina toimineille kuha paikoille.. Kärsivällisesti muutamat kasit pyörittiin paikoilla ilman saalista. Tästä jatkettiin pienen "potkurin kiville hipasun" jälkeen takaisin tukikohtaan maistamaan evästä. Täytyy tässä kohtaa muistuttaa että vesi oli taas laskenut, ja meidän tutka on ollut koko kesän surun murtama, eli rikki.

Alkoi olla ideat lopussa kalansaannin suhteen ja lähdettiin jonkin logiikan voimin paikkaan mistä ei koskaan ole kalaa noussut. Uistelua eri syvyyksistä, ja eri uinneilla..HILJASTA. Jotakin kellon aikoja eteenpäin päätettiin että nyt on saatava lihaa, kun mökillä oli vain muutama peruna ja lähdettiin siihen yleensä toimivaan kalapaikkaan.

Päästiin pelipaikoille. Jigissä ahven actionia mutta irti... Hauki actionia ja nekin irti.. Usko, toivo, ja rakkaus alkoi uupua kalastukseen. Jatkettiin jääräpäinä heittelyä pimeän saapumiseen asti. Vaihdeltiin hieman paikkoja ympäri varmaa paikkaa. Juuri kun olimme luovuttamassa vaihdoin HEVOSVAPAAN(uistelussa käytetään hieman isompia vehkeitä, ja niitä kutsutaan isojen vehkeiden nimillä) jossa oli kiinni 12cm amblulanssi jesse... Epäonnistunut heitto 3 metrin päähän veneestä. Kelaus alkaa ja jarru alkaa huutaa!! Johnnyboyltä putoaa vapa kädestä, kaivaa haavin ja iskee sen veteen. Huomaan HEVOSVAVAN kaaresta että nyt on hieman isompi kala kiinni ja samalla saadaan jo ensimmäiset silmänilot kalasta. HAUKI, hieman isompi... Kala vetää muutama kunnon vedot syvyyksiin ja isken jarrua vaistomaisesti hieman kireämmälle. Johnnyboy toimi haavin kanssa mallikkaasti tunkemalla sitä metrin syvyyteen ja sain vedettyä kalan sen päälle. Kala oli eri mieltä haaviin menosta ja veti vielä yhden kunnon ampaisun...sormijarrua ja kesytys Johnnyboyn hyvin pitelemään haaviin.. Kala nousee ilman suurempia väsytyksiä veneeseen..meidän tyyliin. Hetkeen ei oltu nähty 9kg kalaa joten pienet metelit saattoi päästä. Jesse vaapun takakoukku oli kalan kidassa sen katkastua koukkulenkin ja etukoukku oli taipunut. Muuta ruokakalaa kun ei ollut ja oli jo sysipimeää, päätimme ottaa kalan syötäväksi. Kala tainnutettiin nyrkein, tottakai. Tästä lähdettiin rantaan savustusvehkeitä sytyttelemään. Kala osiin ja syömään.. Maku hyvä, koostumus sitä perus vanhan hauen puumaista purua.

Eise mahtunut kuvaan

Ihan hyvä mökkikauden päättäjäisreissu sitten loppujenlopuksi. Niin...Johnnyboyn pudottama vapa nostettiin veneen keulaan tarttuneesta siimasta varman kalapaikan pohjasta :D

Seuraavaksi luvassa kalastusta merellä...STAY TUNED!!!

. Aikamatka kesän jahtireissulle. Päivä: HERRASKOSKI .

Herraskoskenhan kaikki tietää... se on Parkanosta puol senttiä ylös ja vähän sivulle, jos kartasta katsoo. Kattokaahan kooklesta jos ei gps koordinaatit osunut tajunnan tasolle. Herraskoskelle vuorokauden luvat on lähes ilmaisia jos on rahamiehiä, eli sinne kannattaa suunnata.

Olimme siis johnnyboyn kanssa viikon kestävällä jahtimaratoonilla ja yksi etappi oli Herraskosken sulot kuohut. Lupia sinne anotaan lähellä sijaitsevasta Teboil huoltoasemalta. Onneksemme saavuimme mystiselle Teboilille sunnuntaina, koska vuorokausilupia myönnetään käsittääksemme  vain 4 per vuorokausi ja meidän päivä oli vielä vapaana. Luvat saatuamme ajoimme liikkuvalla yöpymispaikalla Herraskosken pienelle parkkialueelle, jossa on myös (halpa)vuokrattava kalamaja, kota ja grillausmahdollisuus.

Kalastus aloitettii heti kun olimme huolehtineet että sports trinkit oli nautittu. Päivän metodit olivat selvät; minä, jahtaaja56 otin käyttööni vanhat perhokamat vuosien takaa ja johnnyboy3000 syötti kosken uumeniin lippaa kohtuu ul kamoilla! Johnnyboy päätti aloittaa kosken kesytyksen hauella(1.jotain kg) ja pikkuisella ahvenella. Minä syötin 16 vuotta sitten sidottua musta oranssia perhoa kivien pyörteisiin. Muutama kiinniotto irtosi johtuen vastavedosta, joka oli yhtä löysä kuin nämä uudet PITKÄT aidot nakit. Myöhemmin nautittiin vielä muutama urheilujuoma ja painuttiin pakun konttiin nukkumaan.

Muutamien tuntien unien jälkeen painuttiin takasin kalaan...vieläkään ei ollut näkynyt muita kalastajia koskella. Muutama heitto ja nostin mittataimenen ylös koskesta oranssilla kakkos koon mepsin lipalla.. Olin siis vaihtanut vehkeet perhotaitojeni luoman epävarmuuden takia. Se kannatti.

Aamupalan nälkä alkoi jo ollakkin, joten painuimme valmistamaan mitä parhaimman aamiaisen tuoreesta taimenesta. Fileet meni vituiks.

Aamupalat nautittuamme oli vielä unihiekkaa silmissä, joten koetimme jatkaa unia. Valoisuuden takia nukkuminen meni jahtijutuiksi, ja hetken päästä olimme taas koskea koluamassa.

Nostin melkein heti pienen ei istutetun taimenen joka laskettiin turvallisesti takaisin kasvamaan. Muutamien kymmenien minuuttien heittelyn jälkeen huomasin että johnnyboyllä oli kala kiinni..Johnnyboy hämmensi minua huutamalla HAUKI vaikka kala juuri vilahti vieressäni selvänä taimenena. Tästä en toivu ikinä. Johnnyboy kuitenkin nosti komean mittataimenen ylös, joka laskettii takaisin koska juurihan olimme ruokailleet.

Koskelta jatkoimme matkaa kohti tutumpia kalapaikkoja...

. 07-11.09.2012 Päijänne .

Terkutarallaa.

Kävästiin päijänteellä jahtaamassa pikku nilviäisiä. Pitkä viikonloppu hoidettuna duuneista, joten jahtiaikaa oli kolme kokonaista päivää.

Perjantai.

Lähtö illalla klo: 22 jälkeen Helsingistä, perillä puolenyön aikaan, jolloin päätimme vain viritellä uusia siimoja jigivapoihin, koska yö oli sysimusta ja bensaakin taisi olla vain pieni liru. Olutta ja makkaraa sopivasti lärviin, että jaksaa varmasti nukkua tarpeeksi pitkään.

Lauantai.

Harmiksemme lähtö bensan hakuun ja kaupalle viivästyi, viivästyi ja viivästyi.. Syy tuntematon siis viivästytti retkikuntamme aamua hyvinkin pitkään. Lähikauppa olikin ilkikurisesti suljettu jo klo 1600, joten jouduimme koukkaamaan maalaismaisemien läpi ainakin 5 x matkan, jotta eväät ja bensat saatiin ostettua.
Kaupalta palattuamme avasimme asennusoluet, sitten lastasimme veneeseen vapoja, uistimia ja evästä. Kapteenimme jahtaaja56 totesi huvipurtemme olevan irti laiturista suunnilleen klo. 18.45.

Uistelu käyntiin, neljä vapaa, erivärisiä ja kokoisia vaappuja kokeillen. Retki saikin pirteän aloituksen, kun jahtaaja56:n ulompaan vapaan tarttui 10minuutin kohdalla syötävän kokoinen ahven. Arviolta siinä 400-500g. Uistimena sitrusvärillä varusteltu valkoinen vaappu, 5-6cm.

Noin 10min tämän jälkeen johnnyboy3000:n ulompaan vapaan puikkohauki, koko siinä 800-900g välillä. Uistimena sitrusvärillä varusteltu valkoinen vaappu 12cm.

Vain 5 minuuttia tämän jälkeen nappasi johnnyboy3000:n ulompaan vapaan jälleen puikkohauki, jota aluksi epäilimme jopa samaksi kalaksi, piru vie oli se kuitenkin hitusen verran pienempi.. Sama uistin toimi kahdesti alkuun, mutta saalis jätti vain limaiset näpit.

Ikävä kyllä, koko loppuillan jouduimme tyytymään vain näppien nuoleskeluun, ja muutamaan olueen!

Sunnuntai.

Herätys 07.15. Huvipursi irti laiturista kapteenin toteamana klo. 08.00. Raikkaat reilun kolmen tunnin yöunet takana.

Mukamas lyhyesti: Vajaa 12 tuntia kalastusta eri paikoissa, uistelua, jiggausta, jerkkiä ja lusikoita.. EI MITÄÄN!
Päivän kohokohdaksi ylsi kuitenkin interswebistä tarinoidun taimenpaikan uistelu, josta poispäin lähtiessä jahtaaja56:n ulompaan vapaan tarttui jotain suurta ja vahvaa. Mörssäri kikkasi edestakas mitä suurimmilla nykäsyillä.. Siimapuola alkoi näyttämään jo loppumisen merkkejä, jolloin jahtaajan oli aika tarttua tositoimiin, eli voimakkaaseen jarruttamiseen. Tällöin se tapahtui, muutama todella voimakas veto eri suuntiin ja BÄMM, siiman solmu näytti antaneen periksi, vaikka yleisesti ne laitetaan viimeisen päälle kiinni, jotta näin ei pääsisi käymään. Uistimena 6-7cm bomber ruskealla selällä, ja kelta/oranssilla vatsalla.

Loppuillasta meidät sentään palkittiin mahtavalla show:lla. Täysin tyyni järvi, auringon lasku, lähes 100% varmassa kalapaikassa, oli älytön jahti pikkukalojen parveillessa pinnassa, haukien sekä ahvenien leuat perässä. Pari näpyä osui kohdalle, mutta mitään emme saaneet ylös. Show oli kuitenkin todella viihdyttävä.

Maanantai.

Aamulla rauhassa aamupalat lärviin, ja sitten välillä muutakin askaretta kalastuksen sijaan. Mökillä kuuluu tehdä edes vähän jotain muutakin.

Kalastukseen pariin joudimme 13.30, jolloin perinteisesti aloitimme uistelulla. Tuloksetta noin tunnin jälkee päätimme suunnata edellä mainitsemaani, lähes 100% varmaan kalapaikkaan.

Paikalle päästyämme ei kala syönyt reiluun puoleen tuntiin. Jahtaaja 56 oli luopua toivosta, jolloin johnnyboy3000 totesi, että puoleen tuntiin jos emme saa mitään, niin sitten vaihdamme paikkaa. Kuinka ollakkaan, tästä vain noin 10 minuutin kuluttua jahtaaja56:n valkoiseen jigiin tarttui muutama sopivan kokoinen ahven ja muutama puikkohauki. Johnnyboy3000 kokeili ja kokeili muita värejä, jos niillä nyt jotain saisi. Eipä saanut tuota kummoisempaa, vain puikkohauki, miniahven ja HELVETILLINEN siimasotku, jota aukoessa meni lähemmäs tunti, kahden miehen yrittämänä. Tulos: siimat poikki, ja yhdistys solmu, että saadaan uistinta veteen. Tämä palkittiin ensimmäisellä heitolla, jolloin johnnyboy3000 hinasi veneeseen yllättävänkin pirteän, noin 1400g hauen. Mieli parani, olut auki, sätkä huuleen ja uistinta veteen.

Hetki tämän jälkeen jahtaaja56:n jigiin yritti metrin verran veneestä isohko ahven, nimekseen saanut SYÖKSYJÄ. Siinä pari ahventa saatuamme, oli loistohetki edessä. Johnnyboy3000:n jigi pitkällä veneestä, jahtaaja56:n metrin verran veneestä, ja sitten SYÖKSYJÄ syöksyi kiinni jahtaaja56:n jigiin. Johnnyboy3000:n virveli tippui veneen pohjalle sillä sekunnilla, kun kiinni olevan ahvenen näki, äkkiä haavia käteen ja puoliksi veneen laidan yli roikkuen, haavi veteen, ensimmäinen yritys ei onnistunut, koska SYÖKSYJÄ veti veneestä reilusti ulospäin. Toinen yritys reilusti alta päin tuotti tulosta, ja SYÖKSYJÄ oli haavissa, veneen laitojen sisäpuolella. Meteli oli valtava, vaikka yleisesti ei kovin äänekästä porukkaa olla. SYÖKSYJÄ, 1200g ahven kourissaan oli jahtaaja56:n helppo hymyillä. Riemun oluet auki, kameraa esiin, fiilistelyä.. Aiai!

Kuva ei tee oikeutta SYÖKSYJÄN mitoille mutta 1.2kg.

Tämän sankarin jälkeen saimme vielä muutaman noin 400-500g ahvenen, jotka päästimme takaisin, koska ruokaa oli jo illaksi, ja seuraavaksi päiväksi. Kotiinkuljetus tällä kertaa ei olisikaan onnistunut kylmälaukun ollessa Helsingissä.

Tiistai.

Aamupalat lärviin, kamoja kasaan.. Aikaa näytti olevan vielä jiggailuun lähivesissä. Noin puolituntia, saaliina yksi pienehkö ahven, yksi isompi veto, joka aiheutti johnnyboy3000:n siimojen yhdistyssolmun aukeamisen/katkeamisen. Pari näpyä tuli vielä juuri ennen rantaan lähtöä, mutta ylös emme saaneet muuta.

Kamat kasaan, ruokailu, mökkiaskareet kuntoon, ja takaisin kotiin.

. Tarina alkaa .

TERVEHDYS.

Ajattelin laittaa tämmöstä kalablogia tulille, johon saa sitten itsellekkin muistiin, että missä milloinkin on tullut käytyä jahdissa, ja mitä mahdollista saalista on tullut. Tässä saa muutkin sitten lukea menot ja meiningit. 

Mukana reissuilla siis minä, (kutsuttakoon minua vaikka nimellä johnnyboy3000), lähes poikkeuksetta jahtaaja56 ja joskus veljeni (nimi tulee myöhemmin) on myös mukana onnea koittamassa. Jos joskus tulee salamatkustajia mukaan, niin kutsuttaakoon heitä sitten mitä niljakkaimmilla salanimillä.. myöhemmin.

Rehellisesti sanottuna, tässä aika peruspulliasia ollaan kalastuksen suhteen, ja paljon on vielä opittavaa.

Tavaraa löytyy jos jonkinmoista, ja lisää tuntuu tuppaavan vähän väliä kaikkea pientä, mitä voi JOSKUS tarvita. Kalamies tietää mistä puhun :)

Kalastustavat joita käytän/käytämme.

Heittokalastus yleisin: Jiggaus, lipat, lusikat yms. 

Muutama viikko sitten (Elokuun alkupää) alettiin kokeilemaan koskilla perhovehkeilläkin, mutta toistaiseksi olemme joutuneet tyytymään karmaisevaan tappioon, kalamiehen pahimpaan viholliseen, eli kalattomaan reissuun. 

Uistelu onnistuu näillä eväillä vain jahtaaja56:n mökillä käytäessä, josta vene siis löytyy. 

Verkkoja kokeiltu se muutama kerta, mitä on kerennyt.. Aiai siinä hermo lepää kovassa tuulessa verkkoja nostaessa, sekä laskiessa! :D

Pilkkikausi lähestyy kovaa vauhtia, mikäli kerkee muilta talviharrastuksilta, tulee pilkkiä uitettua niinkin usein, kuin suinkaan on mahdollista.

Näillä eväillä alkuun.. Tervetuloa seuraamaan.

Teetetyt reissupaidat aiemmin tältä vuodelta, postausta myöhemmin kehiin.