. Aikamatka kesän jahtireissulle. Päivä: HERRASKOSKI .

Herraskoskenhan kaikki tietää... se on Parkanosta puol senttiä ylös ja vähän sivulle, jos kartasta katsoo. Kattokaahan kooklesta jos ei gps koordinaatit osunut tajunnan tasolle. Herraskoskelle vuorokauden luvat on lähes ilmaisia jos on rahamiehiä, eli sinne kannattaa suunnata.

Olimme siis johnnyboyn kanssa viikon kestävällä jahtimaratoonilla ja yksi etappi oli Herraskosken sulot kuohut. Lupia sinne anotaan lähellä sijaitsevasta Teboil huoltoasemalta. Onneksemme saavuimme mystiselle Teboilille sunnuntaina, koska vuorokausilupia myönnetään käsittääksemme  vain 4 per vuorokausi ja meidän päivä oli vielä vapaana. Luvat saatuamme ajoimme liikkuvalla yöpymispaikalla Herraskosken pienelle parkkialueelle, jossa on myös (halpa)vuokrattava kalamaja, kota ja grillausmahdollisuus.

Kalastus aloitettii heti kun olimme huolehtineet että sports trinkit oli nautittu. Päivän metodit olivat selvät; minä, jahtaaja56 otin käyttööni vanhat perhokamat vuosien takaa ja johnnyboy3000 syötti kosken uumeniin lippaa kohtuu ul kamoilla! Johnnyboy päätti aloittaa kosken kesytyksen hauella(1.jotain kg) ja pikkuisella ahvenella. Minä syötin 16 vuotta sitten sidottua musta oranssia perhoa kivien pyörteisiin. Muutama kiinniotto irtosi johtuen vastavedosta, joka oli yhtä löysä kuin nämä uudet PITKÄT aidot nakit. Myöhemmin nautittiin vielä muutama urheilujuoma ja painuttiin pakun konttiin nukkumaan.

Muutamien tuntien unien jälkeen painuttiin takasin kalaan...vieläkään ei ollut näkynyt muita kalastajia koskella. Muutama heitto ja nostin mittataimenen ylös koskesta oranssilla kakkos koon mepsin lipalla.. Olin siis vaihtanut vehkeet perhotaitojeni luoman epävarmuuden takia. Se kannatti.

Aamupalan nälkä alkoi jo ollakkin, joten painuimme valmistamaan mitä parhaimman aamiaisen tuoreesta taimenesta. Fileet meni vituiks.

Aamupalat nautittuamme oli vielä unihiekkaa silmissä, joten koetimme jatkaa unia. Valoisuuden takia nukkuminen meni jahtijutuiksi, ja hetken päästä olimme taas koskea koluamassa.

Nostin melkein heti pienen ei istutetun taimenen joka laskettiin turvallisesti takaisin kasvamaan. Muutamien kymmenien minuuttien heittelyn jälkeen huomasin että johnnyboyllä oli kala kiinni..Johnnyboy hämmensi minua huutamalla HAUKI vaikka kala juuri vilahti vieressäni selvänä taimenena. Tästä en toivu ikinä. Johnnyboy kuitenkin nosti komean mittataimenen ylös, joka laskettii takaisin koska juurihan olimme ruokailleet.

Koskelta jatkoimme matkaa kohti tutumpia kalapaikkoja...