. JIGIDI-JIGGAILUA .

Tervehdys pitkästä aikaa.

Kirjoitukset jääneet vähälle, vaikka muutamat jiggausreissut ollaa keretty tässä järjestämään. Kylmähän näillä reissuilla on kuin siperiassa totuttuun kesävispailuun verrattuna, joten vaatetta on saatu kaivaa aina talvivarastoista saakka, jotta seisoskelu ei tekisi meistä jääveistoksia tanassa olevine virveleineen.

Viimetteeks käväsin yksinään kokeilemassa parikolmetuntia ilman tulosta, lukuunottamatta paria jigimenetystä, siimasoppaa ja siimojekatkomista. Jahtaaja56:lla oli ylitsepääsemättömiä esteitä. Reissun kohokohdaksi taisi jäädä se, kun erään kalamiehen kanssa juttelin, ja tämä olikin ainakin kerran eksynyt lukemaan blogiamme :)

Välireissulla muutama tunti viskelyä, sormet jäässä, kädet känsillä, tuloksena pienin ikinä nähty kuha jahtaajan jigissä.. Oliskohan ollu 10cm luokkaa, eli ei IHAN mittakala. Samaa kokoluokkaa oli yksi ahven myös aiemmin illalla. Jigejä taas hukattiin muutama kipale, kuten yleensäkkin.

Paras reissu näistä oli kaukaisin, josta tuntuukin jo aikaa olevan.. huh. Ei mitään ihmeellistä sinänsä. Alkuun nappasin ilmeisesti samasta ahvenparvesta kolme yksilöä. Jahtaaja alkoi jo kiristellä hermojaan, kun samaan kohtaan heittäessä ei vain osunut kohdalle, vaikka jigipää, ja jigin väri olivat tismalleen samat kuin itselläni. Ahvenet häipyivätkin sitten suunta tuntemattomaan, koska emme heitä enää tavoittaneet seuraavan tuntiin.

Ahvenia jahdatessa nappasi jahtaajan vapaan kuha, koko siinä 37cm kohdilla. Koko kesän ollaan eletty siinä uskossa, että 40cm on kuha alamitta, mutta toisin kävi kun lukasin netistä tosiasoita. Kuitenkin, tämän laitoimme takaisin kasvamaan, ja heittely jatkui. Hetken fiilinkiä pyöriteltyä päässäni tokaisin sen ääneen: Nyt tuntuu siltä että nyt jahtaajalla aukes hana.. Saman totesi siinä sitten itse jahtaajakin. 4kuhaa nostettuaan, loppui tämä lysti.Yksi 37cm, pari 35cm, ja yksi 30cm kuhat jäivät kuitenkin illan saldoksi. Kotiin vietävää ei tällä kertaa siis ollut, vaikka kala söikin jonkin verran.

Nyt alkaa olemaan semmonen tilanne, että kuitusiimat on loppu, joten jos jiggaamaan tahtoopi, ni on käytävä kaupan kautta. Tietty jonkin sortin haukireissun tähän voisi vielä virittää, ennen kuin jäät estävät virvelöinnin kokonaan. Haukea emme olekkaa merestä saaneet koko kesänä, mikä on mielestäni ehkä hieman outoa, taikka sitten kalastustavat, ja paikat merellä ovat pitäneet meidät hauista kaukana.

Tavan mukaan joku kuva on lisättävä.. Tässä raitapaita huonolla kuvalaadulla :)

. JIGIPÄÄ-SPONSORIA ETSIMÄSSÄ .

Nonniin, pientä päivitystä syysiltaan. Jahtaamassa ollaan Johnnyboyn kanssa käyty tässä jotakin kertoja heikolla menestyksellä, paitsi viimenen kerta olikin jo hieman hienompi reissu. Ellei sitten lasketa rahana sitä kasaa jigipäitä joita jätin pohjaan.

Hyvällä kuhapaikalla Stadin rannalla käytiin joku viikko sitten jolloin taisi ainokaiseksi päätyä pienenpieni kuhan puikula. Muistaakseni tuuli niin että vieläkin hieman leegot kalisee. Toinen kerta oli kun päätimme mennä koittamaan "catch and release" meiningillä likaisia kuhia Vanhankaupungin kosken suvannosta. Vesi oli tuolloin melkeen kuin musta maitokahvi vaahdolla. Kalaa ei tullut muuta kuin säälittävä hauenpoikanen. Keskellä suvantoa molautteli isompi jalokala aika ajoin, mutta kohteliana kavereina ajankohdan takia sitä ei edes yritetty. Tai ainakaan heitot eivät sinne yltäneet. Lupia ostaessa Meri-infosta meille kerrottiin että lipo'ajat vetävät taimeniakin haaviinsa, jotkut jopa 4-5 kappaletta päivässä. Tätä ei uskottu heti, eikä edes lähtiessä paikalta kun olimme nähneet lipoajien saavan vain muutaman särkikalan.

Mutta sitten iltaan hyvällä kuhapaikalla, joka muutti käsityksiämme kalastuksesta lopuiksi ajoiksi. Siis ihan normi reissuhan se oli, mitään ei saatu ja kaikki meni. Ei vaiskaan, jahdin korkkasi johnnyboy luultavasti joidenkin mielestä ihan "hyvällä ahvenella", joka päästettiin tietenkin takaisin. Minä jätin siinä aikani kuluksi kympillä jigipäitä pohjaan kunnes korkkasin ensimmäiseni, särkikalan. Ensimmäinen särki joka tullut virvelillä, wu huu. Siitä sen kummemmin masennuttua, aloin taas koristelemaan pohjaa jigipäillä(honkkarista saa yleensä hyvin kymppikoon päitä, joita lähes aina käytämme). Kunnes, Johnnyboyllä KOVA VETO päällä! Kalaa sen kummemmin väsyttelemättä kelaus rantaan ja minä kumarruin ottamaan kalaa naamasta kiinni ja siirto kuivalle maalle. Hyvän kokoinen ruokakuha, ja koko kelausmatkan vääntö kruunasi fisun. 42-45cm. Kuhan noston jälkeen samalta suunnalta selviä yrityksiä mutta mitään ei kunnolla kiinni. Sitten olikin hetken hiljaista lukuunottamatta kirosanoja, jotka kaikuivat sillan alla minun jättäessä jigipäitä pohjaan. Taisi Johnnyboykin minua jo hieman kirota, ainakin salaa, yhteiset jigipäät kun ovat käytössä. Johonkin väliin sain pari pientä apporaa, toinen silmien välistä, ja toinen silmästä kiinni. Tarkkaa puuhaa.

Johnnyboy alkoi taas lämmetä...kala kiinni, hyvää vetoa alas ja sivulle. Ruokakalaa kun oli vasta se yksi kuha, rehti kelaus ja taas naamarista kalaa kiinni ja kesytys rannalle. Kalan ollessa mittannen ja yli, niin ei muuta kun polkupyörän U-lukkoa naamaan ja veret ulos.

Ei siinä, heittely jatkuu ja jostain syystä saan tunteen että nyt saan jonkun oikean kalan, ja sanon sen vielä ääneen heittäessä. Jigi pitkälle ja pohjaan, pari metriä nypyttelyä ja siiman heilahtaessa rankka vastaveto. KIINNI! Kala vetää yllättävän hyvin vastaan ja oletin jo hieman isompaa kuhaa. Loppuun asti kala taistelee kuin jalokala ja rannassa kalan nähtyämme jo hieman ihmeteltiin että mites normi mittakuha noin äkäinen on. Kala ylös ja suut ammolle. Sehän on taimenkuha, hä? Ei me nyt mitää kalastus-insinöörejä olla mutta ehkä kalan tunnistus olisi voinut olla hieman tarkempaa tässä vaiheessa. Kalasta muutamat kuvat ja takaisin veteen turvallisesti. Hetken päästä Johnnyboy heittää että ehkä se olikin TURSKA! Kännykän kautta googlesta kuvaa ja turskahan se, epäilemättä. Mutta mitä se teki rannalla parin metrin syvyydessä ja miksi taisteli alusta loppuun? Se jää arvoitukseksi. Turskaa en koskaan ole nähnyt muuten kuin kalapuikko-muodossa, joten hieno päivä ja ensimmäinen turska ylös!

Tästä sitten jatketaan kohti talvea. Veneen hankkiminen Helsinkiin koko ajan kuumana topikkina, mutta kaikki ajan kanssa. Nyt vaan säästöpossua rikkomaan jotta saadaan vielä muutama jigipää ennen kuin jäät tulee! Sitten keskitytäänkin pilkkimiseen! STAY TUNED!

. Kivinokka 29.09 .

HOI.

Kävästiin 3tunnin jiggaus-pikasilla Kivinokassa. 0900 alkoi jigit lentämään maitokahvin väriseen meriveteen. Keli tuntui olevan jopa liian hyvä, välillä meinas aurinkokin jopa hieman lämmittää.

(Kuvasta ei välity veden väri.)

Haravoitiin suhteellisen tarkasti kaikki paikat läpi, erivärejä ja jigimalleja kokeillen. Känsiähän siinä vain tuli käsiin, norttia palo, ja jigejä jäi pohjaan normaalia huomattavasti enemmän. Meininki oli siis vähä niinku laittas rahaa pankkii. Näpyn näpyä ei tainnu olla kummallakaan.. Ei siinä, eihän sitä aina voi voittaa. Seuraavalla kerralla tutummassa paikassa jiggailua.. Onnea meille siis \o/.

Pitäkää vavat tiukasti tanassa, niin teemme mekin. johnnyboy3000 kuittaa!